The Scenes - December Heat

The Scenes tuli ryminällä esiin ja ainakin minun tietoisuuteni To Fix Revolving Antlers -debyyttisinglensä myötä. Muistan kuunnelleeni kappaletta ja hämmästelleeni, että mikä ihme tämä bändi oikein on, sillä ainakin allekirjoittaneeseen kyseinen kappale teki todella suuren vaikutuksen! Kappale oli todellinen "mind blow".

Yhtye ehti julkaista debyyttialbuminsa Images of Animals Crying in Public kaikessa hiljaisuudessa jo 19. päivä viime kuuta ja viikko sitten yhtye jakoi albumilta lohkaistun singlen December Heatin Soundcloudiin. Kakkossingle esittää yhtyeestä hyvin erilaista puolta kuin To Fix Revolving Antlers, mutta jotain mihin minun on ihan pakko blogissani tarttua. Kappale nimittäin paljastaa jotain, joka vielä ensimmäisellä sinkulla jäi varjoihin piiloon, eli yhtyeen uskomattoman hyvän laulajan Konsta Koiviston. December Heatilla ei kaasutella enää samanlaista vauhtia kuin aiemmin, vaan jalka on reilusti nostettu kaasupolkimelta ja laskettu tempoa oikein kunnolla, minkä ansiosta Koiviston ääni voidaan päästää todellisiin oikeuksiinsa. Kylmät väreet kulkevat selkäpiitä pitkin, kun laulaja päästää äänensä kunnolla irti kitarakuljetuksien säestämänä.

Suoraan sanottuna December Heat on uskomattoman hieno kappale, joka esittelee sekä bändin että sen laulajan monipuolisuutta, kun vertailukohdaksi otetaan yhtyen aiempi sinkkulohkaisu. Näiden kahden singlejulkaisun voi debyyttialbumilta odottaa ihan mitä vaan. Se mitä luultavimmin onkin tämän taiderock-orkesterin imagoa kantavan yhtyeen tarkoitus. Hysteriaa yhtye peräänkuuluttaa ja hysteriaa se haluaa levittää.

The Blanko - Flying Colours [Albumi]

Ai hitto, minä olen nyt löytänyt The Blankon! Nimi on aina silloin tällöin jostain tullut eteen, mutta vasta tänään sen jälleen kerran tullessa esille laitoin kuuntelun ja voi luoja mitä olenkaan missannut! Pohjustusta sen verran, että The Blanko on siis suomalainen kitarapainotteista proggressiivista rockia soittava rock trio, joka julkaisi debyyttinsä Flying Coloursin viime keväänä. Nopeasti selailin muutamat arvostelut debyytistä ja erittäin lämpimän vastaanoton se keväällä saikin. Lisäksi valitsihan YleX The Blankon yhdeksi bändiksi tulevaisuuden tusinasta. Ei näytä yhtään hullummalta tulevaisuutta ajatellen!

The Blankon esikoinen on erittäin intensiivinen, tiivis ja suhteellisen raskas kahdeksan biisin paketti, josta on karsittu kaikki ylimääräinen pois. Saundi on isoa ja hyvin mahtipontista, josta paikka paikoin tulee itselleni mieleen Lapko ja erityisesti Muse. Laulaja-kitaristi Hauta-aho ollaan monissa kirjoituksissa nostettu erikseen esille ja ihan syystäkin, sillä kyseinen herra seisoo hyvin tiivisti valokeilassa. Ei pelkästään erinomaisilla ja värikkäillä vokaalisuorituksillaan, vaan myös erittäin hyvänä kitaristina. Mietityttää vain, että nojautuuko The Blanko liian tukevasti Hauta-ahoon. Paikoitellen olisin kaivannut hivenen paremmin bassoa ja rumpuja esille, mutta se on lähes sivuseikka, kun musiikki pysyi rikkaana ja monipuolisena näinkin.

The Blanko on onnistunut tekemään esikoisestaan huikean kokonaisuuden, joka nousee yhdeksi vuoden parhaista levyistä. Debyytti on raskas ja intensiivinen, mutta samalla yllättävän raikas. Kolahti ja kovaa!

Sitten vielä ois tarjolla promot levyltä, joista oma suosikkini on Feel. Lisäksi haluan erikeen mainita Save Me biisin, joka oli mielestäni yksi ehdottomia kohokohtia levyllä. Ehdottomasti tsekkauksen arvoinen levy ja bändi!
Do You Remember? by theBlanko
Feel by theBlanko
You and I by theBlanko

Starless - Progea Rapakon Takaa

Minulla oli huomattavia ongelmia otsikon kanssa. Tähän mennessä on ollut niin helppoa otsikoida "Bändi - biisin/levyn nimi", mutta kun nyt halusin pistää kolmen biisin setin, joka ei kuitenkaan ole virallinen EP. Päädyin sitten käyttämään rikasta mielikuvitustani!

Mutta tosiaan. Tälläisen indie-, alternative-, pop- ja progressiivisen rockin sekametelisopan onnistuin löytämään tänään aamulla Soundcloudista. Sekametelisoppa kuulosta vähän halveksuvalta, mutta sitä kuitenkaan tarkoita. Minähän nimittäin tykästyin tähän bändiin todella kovin! Energinen meininki, mahtavia kitarariffeja, hyvä vokalisti ja kaiken kaikkiaan erittäin hyvää musiikkia. Se on suorastaan loistavaa, miten bändi lähes vaihtelee genreä biisin aikana. Koko ajan häilytään vähän kaikkien mainitsemieni rajoilla ja välillä sävähtää joku progemainen riffi tai muuta vastaavaa. Lisäksi musiikki on aika old-school sävytteistä. Huomaa, että Led Zeppeliniä ollaan ainakin kuunneltu tarkasti. Tai se on vain oma mielipiteeni, sillä noita Starlessin saamia kommentteja selaillessa tuli vastaan kommentteja, joissa heitä verrattiin aika laajaan skaalaan eri bändejä. Arctic Monkeysin alkutuotannosta King Grimsoniin, joka kohtaa Alice In Chainsin.

Hienoa musiikkia. Jään seuraamaan, miten bändi lähtee tästä kehittymään. Näiden kolmen biisin perusteelta tulevaisuus näyttää joka tapauksessa erittäin lupaavalta!

Starless by starlessband

Opeth - The Devil's Orchard

OI OI OI ja vielä kerran OI! Nyt kaduttaa, että viikonloppu meni nopeasti ohitse, kun oli paljon ohjelmaa, sillä olen kokonaan missannut 26. päivä julkaistun Opethin singlen uudelta Heritage levyltä, joka julkaistaan 20.9! Ja pakko on sanoa, että onhan tämä on parhautta! Opeth on selvästi muuttumassa, mutta ei missään nimessä huonoo suuntaan. Tämä sinkku luo todella kovat odotukset tätä levyä kohtaan. CAN'T WAIT! Kaiken lisäksi täytyy mainostaa, että Opeth tulee Suomeen keikalle itsenäisyyspäivänä. Sinne on päästävä!

Mutta nyt nauttikaa Opethista, rakastukaa ja jääkää täpinöissänne odottamaan uutta levyä!

E: Youtubesta näköjään Warner poistaa biisin hyvin nopeasti, joten laitetaas Soundcloudin kautta, kun näköjään sinnekin joku omatoimisesti uploadannut.


The Devils Orchard by OpethOfficial