21. maaliskuuta 2013

Aves - Elise


Noniin, tässä sitä taas ollaan. Olisihan se pitänyt arvata, etten osaa pitää näppejäni enää erossa blogista, kun hanat uudelleen avasin. Olisihan se nyt silkkaa hulluutta olla hiljaa, kun on jotain tälläistä matskua tarjolla!


YEAAAAH! Aves julkaisi uuden singlen Elise ja samalla ilmoitti toukokuussa julkaistavasta debyyttialbumistaan. Pakkaset paukkuvat tätä menoa vielä levyn julkaisupäivänäkin, mutta Aves musiikillaan puhaltaa kuin trooppinen tuulahdus suoraan päiväntasaajalta.

Avesin julkaisut ovat tähän mennessä jo olleet asteittain toinen toistaan laadukkaampia, mutta hitto vie henkilökohtaisella listallani Elise ampaisee suoraan paalupaikalle. Tyylikästä, vähän leijailevaa, hitusen aaltoilevaa ja unenomaista musiikkia. Sen lisäksi hemmetin tarttuvat pop-koukut, kuten jo Sarah Sunkista tutuksi tulleet vihellykset. Ei voi muuta sanoa, kuin että toimii! Nautin joka sekunnista.

Timanttinen kipale. Levyä odotellessa.


20. maaliskuuta 2013

Ympäri mennään ja yhteen tullaan

Tereve!

Parisen kuukautta olen jo ehtinyt tätä kypsytellä mielessäni ja vihdoin sain päätökseni tehtyä "comebackilleni". Eli tästä eteenpäin blogin rattaat alkavat jälleen pyöriä ja meikäpoika ryhtyy kirjoittelemaan aatoksiaan uudesta musiikista ja edelleen erityisesti kotimainen musiikki tulee olemaan keskiössä, kuten aiemminkin. Sekä virtuaalinen että fyysinen postilaatikkoni on taukonikin aikana käynyt suhteellisen kuumana, kiitokset siitä. Tarkoitukseni olisikin käydä, kunhan selviän perjantaisesta yhteiskuntaopin yo-kirjoituksesta, kummankin postilaatikon sisällöt vähän tarkemmin läpi ja nostella huomionarvoiset tuotokset esille. Varsinkin minulle lähetetyt albumit.

Tosiaan viikonlopusta lähtien olisi tarkoitus toden teolla aktivoitua, mutta olenhan minä jo tähänkin kirjoitukseen kaavaillut hieman musiikillista antia.

Viime perjantaisesta Rumba-lehden lukuhetkestäni lähtien on ollut yksi kappale, jonka toistuvasti huomaan soivan päässäni. Nimittäin Kiitorata-osiossa esitellyn Color Dolorin debyyttisingle What Is Left. Kappale mielestäni kerta kaikkiaan uskomaton. Se viehättää persoonallisuudellaan ja kokeellisuudellaan, mutta samanaikaisesti se on myös erittäin tarttuva. Varsinkin läpi kappaleen kulkevassa "tallustavassa" rytmissä on jotain, joka lähes hermoja raastavasti tarttuu soimaan päähän. Ennen kaikkea parasta Color Dolorissa on sen musiikin täysin persoonallinen ja samalla myös suuri soundi, nämä ovat molemmat juuri sellaisia tekijöitä, jotka erityisesti viehättävät allekirjoittanutta. Ja hei, onko täällä muka joku, kehen Stina Koistisen laulu tässä kappaleessa ei kolahda?

Debyyttisingle ennakoi Cuckoo in the Clock -debyyttialbumia, jota Rumbassa ainakin odotetaan julkaistavan vielä tänä keväänä. Pakko-ostos.