Sydänverellä kirjoitan tätä tekstiä koskien Flow-festivaalia, sillä vaikka itse niin kovin haluaisinkin en itse pääse paikanpäälle. Yksi festari sinne tai tänne voisi joku ajatella, mutta tämänvuotinen Flow. Voi pojat mikä kattaus! Avajaiskonsertista löytyy The Knife ja itse festarikattauksesta löytyy Kendrick Lamaria, My Bloody Valentinea, Nick Cave yhtyeineen ja vaikka mitä toinen toistaan kovempia ulkomaalaisakteja, mutta myös niiden lisäksi kotimaisen kentän kuumimmat tuoreet yhtyeet. Suuri vääryys, etten itse pääse osallistumaan näille kekkereille. Jos itselläsi on hinku Flowiin, muttet vielä ole itsellesi lippuja hankinnut, niin käypäs osallistumassa PokerListingsin arvontaan, josta voit itsellesi ja kaverillesi kolmen päivän liput festareille. (Linkki:
http://www.pokerlistings.fi/arvonta-voita-kaksi-3pv-n-lippua-flow-festivaaleille-87243)
Jos kävisi niin, että onni juuri sinua tällä kertaa potkaisisi, niin ajattelin vähän käydä seuraavaksi läpi Flow-ohjelmaa ja poimia sieltä omasta mielestäni mielenkiintoisimmat esiintyjät, jotka itse haluaisin nähdä.
Perjantai: Itse asiassa perjantain ohjelmassa ei minun mielestäni ole niin kovia nimiä kuin lauantaina ja sunnuntaina. Pääesiintyjistä kävisin itse todennäköisimmin katsastamassa jenkkiräppäri
Kendrick Lamarin, jonka oma tuotanto ei ole oikein vielä kolahtanut, mutta feat. suoritukset muiden kappaleissa ovat olleet oikein positiivista kuunneltavaa. Lamarin lisäksi kävisin kuuntelemassa
Cat Powerin silkasta mielenkiinnosta, vaikka ei kyseisenkään artistin tuotanto ole ainakaan vielä kovinkaan syvää jälkeä minuun tehnyt. Kriitikkoihin kylläkin edellinen Sun-albumi tuntui uppoavan. Mutta pääesiintyjien takana odottaa sitten mielenkiinoinen suomalaisviisikko nimittäin
Rubik,
K-X-P,
Satellite Stories ja
The Lieblings sekä
Minä ja Ville Ahonen. Kolme ensimmäistä ovat suuria suomalaisia vientitoivoja,
The Lieblings on uunituore, mutta hyvin potentiaalinen ja paljon innostuneita puheita herättänyt powerpop-yhtye ja
Minä ja Ville Ahonen kotimaisen kentän mielestäni yksi herkullisimpia suomenkielesiä indie-yhtyeitä, sillä ainakin heidän uusin albumi
Mia on erittäin hyvä.
Lauantai: Jos perjantain ohjelma ei ollut mielestäni se kaikkein herkullisin, niin korjaa asian oikein huolella. Must see -leiman löisin ehdottomasti
Nick Cave & The Bad Seedsille, joka siirsi esityksensä perjantaista lauantaille,
My Bloody Valentinelle ja
Beach Houselle. Näiden lisäksi
Azealia Banks on myös ehdottomasti maininnan arvoinen uuden sarjan naisräppäri. Ensimmäisenä mainittu kolmikko tuskin paljoakaan esittelyjä kaipaa, sillä kyse on ainakin mielestäni jo sen verran suurista nimistä musiikin saralla. Erityisesti
My Bloody Valentine on yhtye, jonka missaaminen minua suuresti harmittaa. Jonkinasteiseksi yhtyeen faniksi, kun itseni miellän. Noh, eipä itku auta markkinoilla, vaan täytyy tyytyä fiilistelemään MBV tuoretta ja huikeaa 22 vuoden levytystauon jälkeen ilmestynyttä albumia.
Sunnuntai: Sunnuntain ehkä suurinta huomiota herättänyt esiintyjä on
Kraftwerk 3D Show, joka on varmasti näkemisen arvoinen show kaikkine visualisointeineen, mutta omasta musiikkimaustani kun Kraftwerk ampuu jonkin verran ohi, niin en suoraan sanottuna koe tätä esitystä suureksikaan menetykseksi. Huomattavasti mielenkiintoisempina esiintyjinä pidän
Bat For Lashesia,
Grimesia ja erityisesti post-rock yhtyettä
Godspeed You! Black Emperor. En edes tiedä mikä siinä
Godspeedissä minua niin kovin viehättää, kun kyseistä yhtyettä lukuunottamatta en ole ikinä kovinkaan hyvin lämmennyt post-rockille. Tässä yhtyeessä on kuitenkin jotain mystistä ja hämärää, joka tekee yhtyeestä niin vastustamattoman. Lisäksi viime kesänä paljon radiosoittoakin kappaleellaan
Little Talks kerännyt
Of Monsters And Menin indie poppia ja folkia yhdistelevä musiikki toimii varmasti myös livenäkin paremmin kuin hyvin.