22. lokakuuta 2013

Arcade Fire - Afterlife


"Afterlife, oh my god, what an awful word"

Näillä sanoin alkaa Afterlife, Reflektor albumin tuorein single, joka rämpii monimutkaisissa parisuhdekoukeroissa epätoivon partaalla seisovan pariskunnan jammaillessa diskobiitin tahtiin ja pohtien "Can we work it out?" Vai huudetaanko vain toisillemme, kunnes asiat ovat taas kohdallaan. Kappale pitää sisällään paljon hienoja lyriikoita joista ehdottomasti suosikkini on useampaankin kertaan toistuva: "When love is gone, Where did it go? And where do we go?" Mielestäni näihin sanoihin kiteytyy koko Afterlife -kappaleen ydin. Epätoivoinen tunne tulevasta, kun yhdessäkään ei ole hyvä olla, mutta irtikään ei osaa päästää, koska pelkää mitä tulevan pitää.

Soundillisesti Afterlife on erinomainen jatkumo Reflektorille, sillä diskofiilistely tuntuu istuvan erittäin hyvin Arcade Firen musiikkiin, eikä kappaleiden venyminen useampaankaan minuuttiin tunnu yhtään menoa häiritsevän. Yhtyeellä on hyvä tatsi musiikissaan ja kappale vain vie mukaanan. Itse en ainakaan missään vaiheessa ole kokenut edellistä lähes 8-minuuttista singleä ollenkaan liian pitkäksi, sillä pituudestaan huolimatta ote pysyy koko ajan tiukasti yhtyeellä.

Reflektor on ehdottomasti henkilökohtaisesti tämän vuoden eniten odottamani albumi ja kuumeisesti odotan sitä hetkeä, kun saan laittaa albumin pyörimään soittimeeni. Olen halunnut säästää mahdollisimman ison osan albumia itse levyn kuunteluun ja siksi en olekaan kuunnellut kuin nämä kaksi julkaistua studiosingleä, vaikka pitkä pätkä levyä löytyisikin live-vetoina. Haluan pitää jännitystä yllä ja antaa albumin yllättää sillä mitä se sisällään pitää.

Upote ei sitten toimi Vevon takia, mutta se ohjaa suoraan Youtubeen, josta voit kappaleen kuunnella.



Niin ja joo, mainitaan tähän loppuun vielä se, että vaikka minut Reflektor-singlen aikoihin jonkin väärinymmärryksen myötä liitettiin johonkin Arcade Firen vastaiseen äärioikeistosiipeen, niin tämä ei pidä paikkaansa. Rakastan Arcade Firea ja jokaista sen albumia, erityisesti Funeral on kallein lempilapseni koko levyhyllyssä, joka on ehdottomasti all-time suosikkini ja eniten kuuntelemani albumi. Kyllä, olen fanipoika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti